Asukaspuistossa maisteltiin Reilua kauppaa
Paikallinen Reilun kaupan kannatusryhmä haastaa kirkkonummelaisia tällä viikolla mukaan kampanjaviikon viettoon. Haaste on yksinkertainen: kahvinjuonti. Kampanjaan osallistuminen voi tehdä neljän askeleen –ohjelmalla.
Työryhmä vieraili torstaina Masalassa Piennarpihan asukaspuistossa. Pöytä oli katettu banaaneilla, suklaalla, mehulla, teellä ja kahvilla – koristeena tietenkin Reilun kaupan ruusuja, joita äidit saivat kotiin viemisiksi.
Joillekin kahvitauolle poikenneille hanke ja Reilun kaupan tuotteet olivat jo tuttuja, kun taas toisille kyse oli aivan uudesta asiasta. Keskusteluissa korostui, että köyhyyden vähentämistä, oikeudenmukaisempaa kansainvälistä kauppaa ja Kirkkonummen kunnan sitoutumista näihin eettisiin arvoihin pidetään tärkeänä.
Reilu Kirkkonummi –ryhmä kehottaa keräämään sukulaiset, ystävät tai työkaverit yhteen ja keittämään Reilun kaupan kahvia. Kolmas askel on ilmoittaa juodut kupilliset kampanjasivulla www.reilunkaupanviikko.fi. Lopuksi toivotaan, että kahvihetkestä lähetetään vapaamuotoinen kuva ja tieto Reilu Kirkkonummi –sivulle Facebookiin.
Reilu Kauppa ry laskee kaikki kampanjasivustolle kirjatut kahvikupilliset yhteen, ja samalla lasketaan konkreettisesti kuinka monta pienviljelijää ehditään työllistää yhden viikon aikana.
Kirkkonummi sitoutui elokuussa toisena kuntana Suomessa Reilun kaupan kunnaksi.
(16.8.) K-nummi kahvittelee vain Reilun kaupan kahvilla
Reilu Kirkkonummi Facebookissa
Kommentit (2)
"Kahvikissan" mainitseman takuuhinnan lisäksi keinovalikoimassa on työntekijöiden minimipalkkaa koskevaa sääntelyä, yhteisön kehittämisen hyväksi maksettava Reilun kaupan lisä, lapsityövoiman käyttökielto sekä ympäristövaatimuksia. Valvonta ja vaikutukset ilmenevät nimenomaan viljelijäyhteisöjen tasolla, eikä järjestelmä valitettavasti voi kovin tehokkaasti puuttua esimerkiksi kahvin tuontimaan kuten Suomen vähittäiskaupan katerakenteeseen. Loppuun välitän Kirkkonummelle elokuussa lähetetyt terveiset Tansaniasta:
"Hei Kirkkonummen kunnan väki!
Terveiset Victorijärven laidalta Tansaniasta ja parhaimmat onnittelut hienosta työstänne ja päätöksestänne hakeutua ja tulla Reilun kaupan kunnaksi!
Olette tehneet erittäin hienon ja esimerkillisen teon!
Olen itse Suomen Lähetysseuran työssä Tansaniassa, ja työskentelen erityisesti niiden puuvillanviljelijöiden parissa, jotka eivät ole Reilun kaupan järjestelmässä mukana. Näen siis työssäni sitä, mitä tarkoittaa olla kehitysmaan viljelijä, ilman suojaavia järjestelmiä.
Tämän vuoden alussa jouduimme toimittamaan ruoka-apua tuhansille ihmisille, jotka saivat sinällään hyvän sadon puuvillasta, mutta eivät tuloja siitä.
Kun keskustelin yhden alueen johtajan kanssa, ja hän totesi: "Ihmisiä pitäisi auttaa ennen kaikkea tuomalla Reilun kaupan järjestelmää näille alueille".
Liittymisenne Reilun kaupan kunnaksi antaa toivoa, että yhä useammat viljelijät alkavat saada työstään oikeudenmukaisia korvauksia!
joten, vielä kerran,
Onnittelut!"
Kenen taskuun tuotot menevät?
Reilu kauppa on ainoa sertifiointijärjestelmä, johon kuuluu niin sanottu takuuhintajärjestelmä. Takuuhinta tarkoittaa, että tuottajia pyritään suojaamaan maailmanmarkkinoiden heilahteluilta takaamalla tuotteille aina tietty vähimmäishinta.
Tutkimuksesta käy ilmi, että tuottajamaihin päätyvä suhteellinen osuus kahvin hinnasta on pienempi Reilun kaupan kahvin kuin markkinahintaisen kahvin kohdalla. Tuottajat saavat kuitenkin rahamääräisesti tarkasteltuna enemmän tuloja Reilun kaupan kahvin kuin markkinahintaisen kahvin kaupasta.
Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja PirjoVirtaintorppa painotti absoluuttisen tarkastelun tärkeyttä: ”Kahvinviljelijöiden kannalta tärkeää on ainoastaan se, mitä heille jää käteen.”
Tutkimuksesta selviää, että Reilun kaupan kahvin hinnasta varsin suuri osuus jää Suomeen, mutta tutkimus ei vastaa siihen, miten tuo osuus jakautuu eri toimijoiden kesken. Virtaintorppa mainitsi erään kotimaisen paahtimon ilmoittaneen hänelle ottavansa Reilun kaupan kahvista saman katteen kuin muustakin kahvista.
Tämän tiedon valossa vaikuttaa siltä, että varsin iso osa Reilun kaupan kahvin tuotoista kilahtaa vähittäiskauppiaan taskuun. Virtaintorppa painotti, että kahvinkin katetta voidaan pienentää myynnin lisääntyessä, kuten on käynyt Reilun kaupan banaanin kohdalla.
Kommentoi