(14) kommenttia

Junavarikkoasia siirtyy KHO:n tuomareiden käsittelyyn − näin varikkohanke on edennyt viimeiset pari vuotta

Junavarikkohanketta esiteltiin ensimmäisen kerran asukasillassa luomalaisille lokakuussa 2019.

Kirkkonummen Luomaan tai Espoon Mankkiin kaavailtua lähiliikenteen junavarikkoasiaa käsitellään seuraavaksi Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

KHO on myöntänyt 11 taholle valitusluvan, jonka juuret johtavat maakuntakaavan hyväksymisestä.

Valitusluvan saivat muun muassa Luoman kyläyhdistys ja Kirkkonummen kunta sekä joukko yksityishenkilöitä, jotka ovat vaatineet, että junavarikkomerkintä on poistettava maakuntakaavasta.

Junavarikkomerkinnän vastustajat hävisivät ensimmäisen erän kaavaprosessissa.

Hallinto-oikeus hylkäsi kaikki valitukset viime syksynä. Seuraavaksi odotetaan KHO:n kantaa asiaan muutaman kuukauden kuluessa.

> Hallinto-oikeus hylkäsi kaikki junavarikosta tehdyt valitukset, joita oli yhteensä 10 kappaletta (Viisykkönen 24.9.2021)

Oikeuteen päätyneessä kaavakiistassa on kyse Uudenmaan maakuntavaltuuston toissa vuonna hyväksymästä maakuntakaavasta, johon tuli merkitä junavarikosta Luoma-Mankki -alueelle.

> Junavarikosta pysyy kaavamerkintä Mankki-Luoma -alueella – varikosta tehtiin lähes 140 muistutusta (Viisykkönen 24.2.2020)

Junavarikkohanketta on käsitelty laajemmin runsaat kaksi vuotta sen jälkeen, kun Väylävirasto selvitti kahteen otteeseen mahdollisia sijaintipaikkoja.

Rantaradan varrella tutkittiin kolmea vaihtoehtoa: Luoman ja Mankin lisäksi oli selvityksessä myös Kirkkonummen Vuohimäki.

> Junavarikot: Suurin mahtuisi Luomaan, kallein olisi Vuohimäki, myös Mankki ulottuisi Kirkkonummen puolelle (Viisykkönen 12.5.2020)

Junavarikon sijoitusta on vastustettu laajasti. Myös Kirkkonummen kunta ja Espoon kaupunki ovat lausuneet Luoma-Mankki -sijoitusvaihtoehdosta kielteisen kantansa.

Sinänsä uusien lähiliikenteen junavarikkojen tarvetta tulevaisuudessa ei kiistetä.

> Noin 1 000 allekirjoittajaa vastustaa junavarikkoa Luomaan tai Mankkiin (Viisykkönen 20.5.2020)

> Luoma säikähti junavarikon tulosta kylämaisemiin – seurojentalo täyttyi, kun asiasta päästiin viimein kysymään (Viisykkönen 2.10.2019)

Uusia junavarikkoja on vaatinut erityisesti HSL, jonka mielestä varikkopäätös pitäisi tehdä nopeasti ja ennen kuin uusia lähiliikenteen junia päätetään hankkia.

Junia tarvitaan siinä vaiheessa, kun Espoon kaupunkiradan jatke Leppävaarasta Kauklahteen valmistuu noin 4 vuoden kuluttua. Ratatyö alkavat viimeistään ensi kesänä.

Tosin junakaluston hankintaa ja varikkohanketta on varjostanut korona-aika, joka on romahduttanut HSL:n matkustajamäärät ja talouden.

Junavarikkohankkeiden suunnittelu jatkuu kuitenkin edelleen. Tänä vuonna valmistuu uusi selvitys, jonka teettää Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy.

Yhtiön omistavat pääkaupunkiseudun kaupungit. Lähiliikenteen junat ovat yhtiön omistuksessa ja niitä käyttää VR.

> Junavarikoista aloitetaan uutta selvitystä – hanke on siirtynyt toiselle toimijalle (Viisykkönen 8.9.2021)

(14) kommenttia
Kommentit (14)

Kommentit (14)

Pellot eivät ole sitävarten että niillä
rakennrtaan kaikenlaisia varikoita,
Pellot ovat ruuan tuotantoa varten.
Livsmedelsprodusent.
Menkää te junien ihailiat sinne Pasilaan,
Bongaamaan niitä teidän ihania
rautahevosia.
Kirkkonummeen ej tule junavarikkoa !
Päätös on tehty !
N I M B Y, en tiedoksi, se ei kuuluu
maanviljeliöyden asiaan hankkia, ja
etsiä sopiva paikka junavarikoille !

Pellot on viljelyä varteten, ja viljeliät
niiden hoitamista varten.
Kirkkonummelainen. Viljeliä.
Vastustetaan jyrkästi että luoman
pelloille rakennetaan junavarikkoa.
K. nummen viljeliät.
Hanketta vastustavat voisivat antaa konkreettisen ehdotuksen mihin varikkoa voisi rakentaa siten ettei häiritse asukkaita. Muussa tapauksessa mielipiteen voidaan luokitella NIMBY-mielipiteeksi.
NIMBY
Korkein Hallintooikeudella ej ole laillinen
oikeus antaa lupa, junavarikon rakentamiseen Kirkkonummen pelloille.
Varsinkin kun maanomistaja ja kunta
vastustaa sitä hanketta.
Juridiikan dr. lic. tr. un.vt.
Kirkkonummen pelloille ej rakennetaan
mitään junavarikkoa !
Pelloilla on muita käyttöä, ne on raivattu ruokatuontoa varten, ja ne tulee
jatkossakin säylyä sitä varten.
Kirkonummen ruuantuottaja.
Viimeistään tänään julkaistu IPCC-raportti pitäisi saada päättäjät ymmärtämään, että nyt EI TODELLAKAAN ole oikea aika tuhota lisää herkkiä luontoalueita!

"Ilmastonmuutosta kiihdyttävien päästöjen vähentämisen lisäksi tarvitaan mukautumista ja välittömiä korjausliikkeitä. Niitä ovat muun muassa luonnon suojelu ja ennallistaminen, joiden tulee IPCC:n mukaan kattaa jopa puolet koko maapallon maa- ja vesialueista. Jotta pystytään säilyttämään luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit toiminnassa, luonnonsuojelun ja elinympäristöjen ennallistamisen on katettava 30–50 prosenttia planeetan pinta-alasta”, IPCC toteaa raportissaan. Lähde https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008583161.html

Junavarikko Luoma-Mankkiin Natura-alueen välittömään läheisyyteen olisi kardinaalimunaus.
Lukekaa IPCC raportti
Vastauksena nimimerkille Mitä siihen sitten tulee? Ei mitään. Pellot ja niityt säilyvät peltoina ja niittyinä. Niillä viljellään jatkossakin mm. sinun ruokaasi. Muuta Ilmalaan, jos haluat tuijotella varikkoa.
Luoma is best
Parempi että junat pestään ja hueletaan
siellä Helsingissä pääaseman viereen,
ejkä ruveta kuskaamaan niitä tänne
Kirkkonummelle.
Kyllä siellä tilaa löytyy, jos vähän hillitetään sitä asuinrakentaminen.
Ej Kirkkonummelle !
En kyllä nyt oikein ymmärä mitä ihmisten päissä liikkuu? Junavarikko ei saa tulla Luomaan mutta ei mitään muutakaan? Tuo ruma pelto on niin tärkee Luomalaisille että se pitäisi varmaan paketoida valkoiseen paperiin ja laittaa siihen iso punainen rusetti päälle.
Mitä siihen sitten tulee?
Maakuntakaavassa osoitetun raskaan raideliikenteen varikkomerkintä kohdentuu alueelle, jolla GTK:n mukaan happaman sulfaattimaan esiintymisen todennäköisyys on suuri.
Ympäristöministeriö on juuri julkaissut oppaan nimeltä ”Happamien sulfaattimaiden kansallinen opas rakennushankkeisiin - Opas happamien sulfaattimaiden huomioimiseen ja vaikutusten hallintaan” (Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:3).
Oppaassa mm. todetaan:
”Happamien sulfaattimaiden (HaSu-maiden) aiheuttamien haittojen ennaltaehkäiseminen lähtee maankäytön suunnittelusta. HaSu-maiden esiintyminen tulisi huomioida ja siihen tulee varautua jo maakunta-/yleiskaavoituksessa, jos kohdealue sijaitsee ennakkotietojen perusteella riskialueella (esim. GTK:n karttapalvelu).” ja
”Lähtökohtana on se, että esikartoituksen (luku 3.2) ja maankäytön suunnittelun avulla pystytään ohjaamaan rakentamista sellaisille alueille, joilla happamat sulfaattimaat aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa. Potentiaaliset happamat sulfaattimaat tulee pyrkiä jättämään ennalleen ja vallitseviin luontaisiin olosuhteisiin, aina kun se on mahdollista.” ja
”Mikäli alueella esiintyy ympäristön muutoksille herkkiä, harvinaisia tai uhanalaisia lajeja, saa vaikutusten merkittävyys silloin tältä osin suuren painoarvon.”
Sen enempää maakuntakaavassa kuin sen laadinnan yhteydessäkään ei ole lainkaan kiinnitetty huomiota siihen, että varikkoalue on osa laajaa happaman sulfaattimaan esiintymisaluetta. Varikko on sijoitettu aivan Natura-alueen välittömään läheisyyteen, jolla sijaitsee maailman ainoa tunnettu uhanalaisen meriuposkuoriaisen pysyvä populaatio. Nämä seikat mm. Luoman Kyläyhdistys ja useimmat yksityiset valituksen tekijät ovat tuoneet esille.
Hannu Valtanen
Pasilaan kyllä mahtuu vielä. Mutta jos Pasilasta luovutaan niin saadaan 100 hehtaaria maata asuntotuotantoon. Siitä saa niin paljon rahaa että rakennetaan 10 junavarikkoa muualle.
näin on
Antakaa varikon tulla. Se on hyvä asia
Teese

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä