Kyselytunti Veikkolassa sujui sävyisästi

Tutut teemat ja kysymykset johdattelivat Kirkkonummen kunnan johdon kyselytuntia Veikkolassa torstai-iltana täpötäydessä Veikkolan koulun ruokalassa.

Kunnan talous, säästöt ja lomautukset varastivat odotetusti pääosan Veikkolan kyläyhdistyksen järjestämästä kyselytunnista, jossa vastaamassa olivat kunnanjohtaja Tarmo Aarnio, kunnanhallituksen puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) ja valtuuston puheenjohtaja UIf Kjerin (RKP). Puhetta johti kyläyhdistyksen puheenjohtaja Raija Kari.

Kunnan lomautusten järkevyyttä kysyttiin alkuminuuteilla. Kolmikko vakuutteli, ettei kunnan kovaa menojen kasvua voida muuten oikaista. Palkkamenot ovat 75 prosenttia kunnan kuluista, mainittavia säästöjä on vaikea saada aikaan ilman niihin kajoamista.

Aarnio kertoi valoisiakin tuoreita uutisia. Kunnan alijäämä uhkasi painua pahimmillaan viime vuonna yli 16 miljoonan. Nyt näyttää, että miinusta tulee lopulta ”vain” 11 miljoonaa, loppuvuosi on mennyt taloudenpidossa sen verran hyvin. Aarnio muistutti, että tänäkin vuonna alijäämää tulee vajaat kolme miljoonaa edellyttäen, että talousarvio pitää.

Lomautusten Aarnio toivoa jäävän kertaluonteisiksi, vaikkei hänen mukaansa sitä täysin voi luvatakaan. Lomautusten toteutuksesta Aarnio peräänkuulutti vastuuta.

– Asiat voidaan tehdä vaikeimman kautta jos niin halutaan. Kouluissa kannattaisi miettiä esimerkiksi teemapäiviä yhteistyössä yritysten kanssa, Aarnio totesi.

Uusi kallis kunnantalo

Kuntalaisten kahvipuheiden kestoaihe otettiin myös esille: uusi kallis kunnantalo, paljonko se maksaa. - Talon omistaa pääosin Keva ja vuokra on runsaat 100 000 euroa kuussa. Vuokrasopimus on 25 vuodeksi, oli vastaus.

Aarnio puolusteli kunnantaloa sillä, että se on kunnan työntekijöiden työpaikka, kuntalaisten asiointipaikka ja tärkeä osa Kirkkonummen uuden keskustan miljöötä.

Veikkolan palveluista oltiin huolissaan, säilyvätkö ne. Tällä erää ei ole suunnitelmissa karsia mitään, mutta aika näyttää. Yleisellä tasolla Aarnio toisti aiemmin sanomansa: Kirkkonummella ei ole varaa pitää kaikkia samantasoisia palveluita kolmessa taajamassa.

Kjerin pisti jarruja ja vakuutteli, että tasa-arvoisista palveluista pidetään kiinni joka puolella kuntaa. – Ei olisi järkeä lopettaa esimerkiksi kirjastoa Veikkolasta, kun pääkirjastoon on 30 kilometriä matkaa.

Pyörätie Veikkola-Lapinkylä

Veikkolassa on ihmetelty, miksi pyörätietä ei tehty Lapinkylään samalla kun vesi-ja viemärijohdot vedettiin tien varteen. Ojat kaivettiin ja samat mullat tuotiin päälle.

Kunnan johto myönsi, että paras järki asiassa ei ole ollut myötä. Selitys on osaksi byrokratiaa. Valtion eli Ely-keskuksen kuulusi maksaa pyörätie, mutta valtiolla ei ole rahaa.

Vahasalo muisteli vastaavaa tilannetta vuosia sitten, kun moottoritiehanketta ajettiin. 51:n varteen kaivettiin aluksi Kirkkonummen viemäriputket Espooseen, ja tie tehtiin myöhemmin. Samalla kertaa työt eivät onnistuneet, kun valtion rahamomentit eivät kohdanneet.

Pyörätie saa siis odottaa. Kjerin sanoi, että hän niin toivoisi pääsevänsä pyörällä kevyenliikenteen väylää kotoa Lapinkylästä Veikkolaan, mutta epäili, ettei ainakaan kolmeen vuoteen tämä onnistu.

Useissakin puheenvuoroissa kysyttiin Kirkkonummen vetovoimaisuuden perään. Sitä epäiltiin suuresti. Yleinen käsitys Veikkolassa on, että rakennuslupia on erittäin työläs ja hidas saada, ja se estää uusien kuntalaisten muuttoa Kirkkonummelle.

Vuorenmäen koulun kattoremontti oli myös esillä. Kaksi vuotta vanhan koulun kattoa korjataan par´aikaa 400 000 eurolla. Suunnittelu-ja rakennusvirheille ei ole löytynyt muuta maksajaa kuin kunta.

Kunta on Aarnio mukaan päätynyt siihen, että kunnalla ei ole edellytyksiä lähteä riitelemään koulun rakentaneen YIT:n kanssa. Kunnan omissa toimissa on ollut kouluprojektissa sen verran puutteita.